Peruspalvelut

Peruspalvelut ovat kunnan tuottamia lakisääteisiä palveluita asukkailleen. Niihin kuuluvat esim. päiväkoti ja peruskoulu, sote-palvelut, sekä kulttuuri-, nuoriso- ja kirjastopalvelut. Palveluiden laadun on tarkoitus hyödyttää asukkaita sekä houkutella uusia asukkaita kuntaan. Mikäli haluamme, että päättäjät ja viranomaiset tuottavat laadukkaita palveluita juuri oikeaan tarpeeseen, tarvitsemme asukkaita tasapuolisesti kaikista ikäryhmistä. Lapsiperheet kasvattavat uusia kuntalaisia, jotka täysi-ikäistyttyään joko lähtevät tai jäävät. Useiden tutkimusten mukaan lapsiperheet valitsevat asuinkunnan palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden mukaan. Tämä tarkoittaa päiväkoteja ja kouluja lähellä kotia, sekä terveyskeskuksen läheisyyttä, jotta sairaana itkevän lapsen kanssa ei tarvitse istua tuntia autossa saadakseen terveyspalveluita.

Koululaiset tarvitsevat lähikoulun, jotta he pääsevät nopeasti koulusta kotiin, eivätkä taksimatkat vie heidän voimiaan esim. harrastamiselta ja urheilulta. Lähikoulujen pihat ovat myös paikkoja, johon alakouluikäiset kokoontuvat kouluajan ulkopuolella leikkimään, pelaamaan ja oppimaan yhteisöllisyyttä sekä löytävät ikäistään seuraa ilman maksullisia harrastuksia, joita pikkukylissä ei välttämättä edes ole. Myös varttuneempi väestö arvostaa lähellä olevia palveluja, sillä kulkeminen saattaa olla haasteellista.

Jotta nuoriso kokee itsensä toivotuksi ja tervetulleeksi, tarvitaan laadukkaita ja oikein räätälöityjä nuorisopalveluja. Ei riitä, että niitä on järjestetty minimivaatimuksen mukaan sillä ajatuksella, että nuoriso ei laatua arvosta. Osa nuorista haluaisi jäädä synnyinkuntaansa, mutta jos on aina se kokemus, että mitään ei ole tarjolla eikä koskaan kukaan kiinnittänyt huomiota, he lähtevät. Jääville on tarjottava monipuolisia toisen asteen opiskelumahdollisuuksia. Ja vielä useampi jäisi, mikäli olisi mahdollista jollain tyylillä opiskella myös suosituimpia korkeakoulututkintoja ilman, että täytyy muuttaa opiskelupaikkakunnalle. Tämä mahdollisuus saattaisi saada myös keski-ikäiset vaihtamaan alaa vuosien työuran jälkeen vähemmän fyysisiin töihin. Näin elämänlaatu paranisi, työ olisi mielekästä ja sitä haluaisi tehdä pidempään.

Kirjasto on aina ollut tärkeä paikka tiedonhaluisille taikka vain seikkailunjanoisille. Digitalisoituvassa maailmassa emme voi sulkea lapsilta lähikirjaston ovea. Omatoimikirjasto on tätä päivää jo useassa kunnassa. Se laajentaa kirjaston aukioloaikoja ja mahdollistaa esim. koululaisille ja opiskelijoille rauhallisen luku- ja kirjoituspaikan, mikäli kotona opiskelu ei onnistu muiden perheenjäsenten takia. Pidetään palvelut lähellä ihmistä ja sydäntä, sekä kylät tasa-arvoisina asua.

Meidän Loimaa

Teksti on julkaistu Loimaan Lehden Lukijoilta palstalla 13.5.2021